UUTINEN | SB-PRO

03.10.2017

Haastattelussa SB-Pron Liiganaisten päävalmentaja Matti Kaipio

SB-Pron Liiganaisten uusi päävalmentaja Matti Kaipio kiinnitettiin keväällä seuraamme kolmen vuoden sopimuksella. Toimituksemme halusi selvittää, mikä mies Turun suunnalta on Nurmijärvelle löydetty

Mistä sait salibandykipinän?

Ensimmäinen kosketukseni sählyyn tuli jo ala-asteella Keski-Suomessa, Sumiaisissa ja Syvälahden pienessä maalaiskoulussa, jossa oli yhteensä noin 40 oppilasta. Meidän luokalla oli kokonaista seitsemän “innokasta” opiskelijaa. Silloinen liikunnanopettajamme oli hyvin trenditietoinen, hän hankki jo 80- luvun lopulla kouluumme ensimmäiset sählymailat. Muistan hyvin, että laji koukutti minut heti.  Suolahteen yläasteelle siirryttäessä tarjoutui mahdollisuus osallistua uuteen miehille perustettavaan paikallisen Voimistelu-ja Urheiluseura Suolahden Urhon salibandyjoukkueeseen. Samalla harrastin muitakin lajejia hyvin aktiivisesti: lentopalloa, sulkapalloa, koripalloa ja uintia. Kaikissa lajeissa oli Suolahdessa silloin poikkeuksellisen hyvätasoista toimintaa, mutta Salibandy oli ainoa laji, jossa itse osallistuin kilpailutoimintaan.

Milloin aloitit valmentamisen tai valmensit ensimmäisen kerran?

Ensimmäiset valmennukseni oli 1995 Äänekoskella Pohjoisen Keski-Suomen Ammattioppilaitoksen koulun joukkueen pelaajavalmentajana ja Suolahdessa pyöritin pienten poikien kerhoryhmää. Oikeaa juniorivalmennusta pääsin tekemään Salibandyliiton sarjoissa, kun siirryin 1997 lajin perässä Suolahdesta Tampereelle pelaamaan Ilveksen miesten 1.divisioonan joukkueeseen ja valmensin samalla Ilveksen C- poikien joukkuetta.

Ensimmäisen kerran valmensin päävalmentajana Naisten Liigassa, kun palasin 1998-99 kotiinpäin Keski-Suomeen ja valmensin Happeeta joulukuusta alkaen loppukauden.  

Koska päätit, että haluat nimenomaan tulla valmentajaksi?

Tiesin haluavani valmentajaksi, kun aloitin uuden valmennusprojektin vuonna 2000 kasvattajaseurani Suolahden Urhon miesten edustuksen päävalmentajana yhdessä Seppo Pulkkisen kanssa. Seppo kokeneena ammattivalmentajana opetti hyvin käytännön läheisesti, miten ihmisiä tulisi valmentaa. Seppo sanoi silloin myös, että hänellä on pitkä piikki ja siihen voi kaikki tylsimmät treenit aina laittaa ja paljon olen edelleen Sepon piikkiin laittanut, kun tilaa siinä tuntuu edelleen olevan.

Mitä valmentajakouluja olet käynyt tai millaista koulutusta olet hankkinut?

Suomen Salibandyliitto on kouluttanut ja kasvattanut minua monella tapaa. Vuonna 2001-2003 olin ensimmäisen kerran Salibandyliiton hommissa Naisten maajoukkueen apuvalmentajana ja siihen perään olin muutaman vuoden ajan tyttöjen, sekä poikien aluejoukkueiden valmentajana. Samaan aikaan kävin kaikki liiton 1.-2.tason koulutukset ja 3. tason Huippuvalmentajatutkinnon. Olen myös suorittanut korkeimman 4.tason Valmentajan Erikoisammattitutkinnon, Lapin Urheiluopistolla Rovaniemellä. Rovaniemellä oli tässä koulutuksessa erikoisuutena kakkostason ravintovalmentajakoulutus, joka kuului suorittaa osana tätä tutkintoa, sekä olen aktiivinen osallistuja erilaisiin kansainvälisiin valmentajaseminaareihin. Näistä yleisistä seminaareista suosittelen jokaiselle salibandyn valmentajalle, joka toinen vuosi Kuortaneen Urheiluopistolla järjestettävää kansainvälistä voimavalmennusseminaaria. Erikoistaidoikseni voisin sanoa osaavani 100 sanaa venäjän kielellä liittyen penkkivalmennukseen ja harjoitusten vetämiseen.

Kuvaile itseäsi minkälaisena valmentajana näet itsesi?

Olen valmentajana tylsä ja olen erityisen hyvä vetämään tylsiä harjoituksia.   

Olet ollut Suomen ja Venäjän Naisten maajoukkueitten päävalmentaja. Kuvaile näitä projekteja?

Suomen Naisten päävalmentajana olin 2007-2009, MM-kisat olivat tuolloin Ruotsissa Västeråsissa. Venäjän Naisten Päävalmentajana olin 2014-2015, MM karsinnat olivat ensin Nitrassa Slovakiassa ja MM-kisat pelattiin Tampereella. Maajoukkueen valmentaminen on aina äärimmäisen mielenkiintoista, molemmissa maajoukkueissa meillä oli käytettävissä hyvä kilpailukykyinen määrä leiripäiviä ja toinen yhteinen tekijä näillä maajoukkueilla oli, että nämä urheilijat antoivat aina joukkueelle asenteestaan 110 %. Aikaisempi kokemukseni Suomen maajoukkueen valmentajana oli opettanut, että pelaajat tehdään seurajoukkueissa. Kun halusin vaikuttaa Venäläisten pelaajien kehitykseen, oli minun sielläkin vaikutettava heidän jokapäiväiseen treeniarkeen. Yhteistyö venäläisten kollegoiden kanssa projektin kaikissa käänteissä oli todella mielenkiintoista ja kehittävää.

Oliko jotain vielä erikoisempia valmennuspestejä?

2016 Olin samaan aikaan Tepsin naisten ohella myös Moskovan Spartakin miesten päävalmentajana. Osallistuimme Spartakin kanssa syksyllä 2016 Saksassa pelattavaan EuroFloorball Cupiin, jota ennen meillä oli pitkä valmistava leiri Moskovassa ja osallistuimme samana syksynä aikaisemmin Latvia Openiin. Tämä projekti päättyi, kun IFF sulki venäjän pois kaikesta heidän toiminnasta. Spartakin Salibandy on yllättävän suosittu Venäjällä, miesten edustuksen Instagramissa on 13 000 seuraajaa.    

Entä millä mielellä jätit Tepsin ja siirryit SB-Prohon?

Olen todella ylpeä työni jäljestä, jonka jätin Turkuun. Onnistuimme kehittämään toimintaa lyhyessä ajassa aivan pohjalta aina Liigaeliittiin asti, näin jätin mielestäni hyvät pohjat seuraajalleni. Nyt mielenkiinnolla seuraan mihin suuntaan Turussa mennään. Kovasti tsemppiä Tepsille Champpions Cupiin Seinäjoelle!

SB-Pro on tarjonnut hyvin mielenkiintoisen ja toimivan toimintaympäristön, olen todella tyytyväin olosuhteisiin, pelaajiin, valmennustiimiin ja siihen miten olemme saaneet tähän asti tehdä töitä. Iso kiitos tästä kaikille osallisille!

Kuva Esa Takala, sarja-avauksesta Pro laittoi Classicin ahtaalle, mutta ei osannut vielä voittaa.

Salibandyvalmentajana 1997-2017 tekee 20 vuotta, mainitse yksi maukkain voitto ja mikä on valmentajana tärkein oppimasi asia?

Maukkain voitto on ehkä, kun voitimme Ruotsin, helmikuussa 2009, Karlstadissa Ruotsissa, maalein 3-4. Ruotsin voittaminen Ruotsissa on edelleen ainutlaatuista. Olimme hävinneet Ruotsille monta kertaa putkeen ja olimme liikkeellä silloin todella kokemattomalla ryhmällä.

Kokemus on opettanut, että pelikäsityksen kehittäminen on se kovin juttu. Usein näkee kentillä valmentajien tekevän samoja asioita mitä itse on tehnyt kymmenen tai viisitoista vuotta sitten ja luopunut niistä. Yleisin tämän tyyppinen treeni on sellainen, jossa keskittyminen on siinä mihin jonoon menen seuraavaksi, eikä siinä olennaisessa asiassa.

Olen myös kantapään kautta oppinut pari asiaa. Toinen on, että perusasioiden kehittäminen on avain noustessa uudelle tasolle ja fysiikkapuolella suurin oppi on kilpailukauden aikaisen fyysisen harjoittelun merkityksen ymmärtäminen, koska on turha tehdä kesällä mitään, jos ei ole tarkoitus tehdä kilpailukaudella ylläpitävää harjoittelua.       

Matti Kaipio 38v.

  • 20 vuotta Salibandyvalmentajana, kokemusta kaikista ikäluokista, sekä tyttöjen ja poikien valmentajana.
  • Menossa seitsemäs kausi Naisten liigassa päävalmentajana.
  • Miesten valmennuksesta kokemusta päävalmentajana 1.-4. divisioonassa 11 kautta.
  • IV tason valmentajan erikoisammattitutkinto.
  • Pelaajakokemusta kolme kautta 1. divisioonassa ja viisi kautta 2.-4. divisioonassa.
  • Kahden eri maajoukkueen päävalmentajana.
  • Valmentajana kolmissa eri aikuisten MM kisoissa.
  • 1 MM-Pronssi Suomen Naisten Päävalmentajana ja 1 MM-Pronssi Suomen Naisten Apuvalmentajana.
  • Opiskelijoiden MM-pronssi Naisten päävalmentajana.
  • Naisten Suomen Cupin voitto 2016-17 TPS Naisten päävalmentajana.

KAUSI UUDEN JOUKKUEEN KANSSA ON ALKANUT VIELÄ PISTEIDEN VALOSSA NIHKEÄSTI, USKOMME TOIMITUKSESSA KUITENKIN LIIGANAISTEN TYÖNTEON TASOON JA TIEDÄMME SAAVAMME AIKANAAN SIITÄ KUULUVAN PALKINNON. TSEMPPIÄ 15.10 SUOMEN CUP OTTELUUN TEPSIÄ VASTAAN!

MUKANA TOIMINTAA TUKEMASSA